Tänä syksynä keräsin puhelimee kuvia verihelttaseitikki sienistä ja opiskelin samalla mistä niitä pitäis lähtä ettimää. Tarkotuksena oli löytää kasvivärjäykseen sieniä. Ja sitte aurinkoisena syyspäivänä lähin mettää. Jätin auton tutun mettätien laaitaa ja lähin tallustamaa. Oli kyl tosi rentouttavaa vaan kävellä ja katella ympäriinsä. Otin suunnaksi mettäauto tien ja sillä oli takotus mennä Kulkurin patsaalle asti.
Kulkurin Patsas on vanha kilometripylväs muistomerkki vanhojen kulkijoiden muistoksi Viipuri-Helsinki tiellä. Patsas sijaitsee alkuperäisellä "kuninkaantiellä". Jota pitkin on ennen muinoin väki kulkenu asioille Viipuriin ja tietenkin Helsinkii. Muistomerkin takaa sitte meninki metsän puolelle ja lähin taapertamaa takasin autolle mettiä pitkin. Muutamia hirvikärpäsiä hyökkäs kimpuu mut hyvin vähäsiä ne jo oli.
Jonki ajan kuluttuu törmäsin kivirakennelmii. Niitä oli kolme erikokosesta tollasta ladottua kohtaa ne ei ollu aitoja vaan ehkä enemminki jotaa pohjia kun pituutta ja leveyttä oli useampi metri kanttiinsa. Aikasemmin en niihin oo törmänny kun olen lhinnä kulkenu pitkin sitä tietä ja nuo oli sellasen tihiän kuusikon takana rinteen alla joka ei tielle asti näkyny. On se kumma miten kaikkee uutta löytyy kun poistuu tutuilta mettäteiltä.
Sieniä näky paljoa varsinki tuollasia hirmusen pieniä vaaleenpunasii kavereita. Miun sienituntemus kun loppuu lähinnä punasee kärpässienee pystyin vaa ihastelemaa mitä kaikkee siellä näky.
Saalistaki löysin hedelmä pussin verran. Ja vielä sinne jäiki verihelttoja. Tosin niitä en löytäny sieltä pitemmältä vaan ihan siitä parinkymmenen metrin päästä autolta. Mut pääasia että löyty.
Ja kattilaahan ne piti heti laittaa. Innostuksissani laitoin ehkä vähä liian paljo vettä ja tietenki lankoja sinne sieniliemee mutta sain kuitenki aivan ihastuttavaa väriä. Ja tietenki piti liemistä ottaa kaikki väri irti ja keitella useampikin erä lankoja loput jäivät hiukan haalikoiksi mutta eihän kaikkien lankjen tarvi aina olle niin kauheen tummia.
Loppu viikosta ävin sitte äiteen kanssa kerämässä vähän lisää verihelttoja. Lopulta niitä oli teilu ämpärillinen olisko ollu joku 12 litraa. Siinä sitte meni hetki jos toinenki kun erotteli lakit ja jalat. Levitteli ne kuivumaa ensin saunanlauteille, josta siirsin ne sitte kuivumaa vähä kerrallaa kylppärin lattialle ja vielä olkkarissa patterin edessä viimeistely.
Lopulta miulla on n. 150 grammaa kuivattuja lakkeja sekä n. 50 g jalkoja ottelemassa ensikesän värjäyksiä. Tältä vuodelta oon jo laitellu kattilat talviunille. Nyt vaan hipelöin ja ihastelen noita ihanan värikkäitä lankoja tuossa olkkarin kulmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit ja jätit puumerkkisi!