sunnuntai 18. elokuuta 2013

Tv- tason uusi elämä

Sillon kun joskus muinoin muutin ekaa omaa kämppä ainokainen huonakalu minkä sinne ostin oli tv- taso. Ja seki oikee mahollisimman yksinkertanen perusmalli mitä jyskistä halvalla löyty. Taso on ollu ahkeras käytös ja kiers miun mukana Kuopiossakin. Tosin yhtä asiaa siinä tasossa ihmeteltii alusta asti. Kun siinä on takaseinässä levy, joka on ihan mukava kun ei näy johtoviidakko kaikille, mutta siin levys on nii pieni reikä ettei skart -johon pää mahtunu siitä läpi. Piti sitte hiukan puukolla koverrella sitä reikää, että sai johon pään mahtumaa reijästä läpi.

Nyt sitte miulla on hiukan isompi ja korkeampi taso, joka sekin on tutuilta saatu. Oli aika keksiä vanhalle tasolle uusi elämä. No aika nopeasti selvis että siitähän tulee kukkapöytä ikkunan eteen. Jossakin vaiheessa tuli sitten villi aajatus jos päällystäis sen vanhoilla aku ankoilla. Aluks meinasin et jos tekis liimaukset decoupage -lakalla. Sitte kun aloi kattelee sen hintoja totesin että pakko on löytyy joku halvempiki vaihtoehto. Jossakin olin joskus lukenu että joku oli liimana käyttäny huonekalulakkaa joten päätin sitä kokeilla. Ei muutakun sukulaisilt kyselee nippua vanhoja akuja ja maalikauppaa hakemaa lakkaa. Sarjakuva ruutujen leikkaminen irti oliki sitte se kaikista aikaa vievein homma.


On kaikkia hahmoja joita niissä lehdis oli. Mustanaamioo ja Hannu Hanhea ei tainu olla yhtää. Mut ehkä mä pärjään ilman niitäkii. Taso on päällystetty päältä ja sisältä. Hyllyn jätin puunvärikseks, jotta se hiukan rauhottaa kokonaisuutta.  

Pinnalle vesin vielä kaksi kierrosta lakkaapäälle, jos vaikka pinta kestäisi paremmin. Nyt sain vihdoin nostettuu kukat pois ruokapöydältä, kun pinta oli varmast kuiva. 


Yksi kukkaviidakon asukki on posliinikukka, tuo on ollu miulla jo viisi vuotta ja se ei ole tehny muutakun kasvattanu aina vaan uusia lehtiä. Joku miulle jo sano että sille on varmaa tapahtun "nupittuminen" (sana jota en oo ikinä aikasemmin kuullu), eli sen pituus kasvu on pysähtyny ja se vaan tuuhenee. Mie oon silti uskonu ja jaksanu uskoo että kyllä se siitä vielä joskus kukkii. No kuukaus sitte näin pienen "liaanin" alun joka oli noin 3 cm pitkä. Kaks viikkoa sitte piti letittaa rautalangasta kehikko liaanille. Ja tällä hetkellä pituutta on noin 40 cm. Ehkö se jo talven aikana kukkii. Äitillä on kuitenki samaa aikaa laitettu lehtipistokas kun tuo ja se on kukkinu jo vissii kolmen vuoden ajan. Siinä sen näkee et kukat ei oo samanlaisii ja kasvaa erilailla eripaikassa. 

Tervetuloa myös uusi lukija =)

1 kommentti:

Kiitos kun kävit ja jätit puumerkkisi!