perjantai 3. helmikuuta 2017

Ankkamaista menoa

Tuttava pyysi minua tekemään käsinhuovutetun saunahatun. Ihan vitsinä heitin että teenpä kumiankkahatun. Ja ajatuksesta kun innostuttiin piti laitta tohinaksi. Eipä lötyny varastoista keltasista karstavillaa, vaikka muuten väri skaalaa löytyykin laidasta laitaan. Ei muuta kun villan haku reissu ja sitten hommiin. Kaavan teko vaati hivenen miettimistä, mutta pienen kokeilun jälkeen olin kaavaan tyytyväinen.

Vapaapäivän aamuna sitte alotin ladoin villat ja huovutin aihion valmiiksi. Laitoin hatun patterille kuivumaan, kun silloin ei sattunu olemaa saunapäivää.


Kun aihio oli kuivunut, aloitin kirjontojen suunnittelun. Halusin tehä ankkamaisen, mutta kuitenki yksinkertasen. Kirjoin kuvioita mustalla villalangalla ja silmäksi laitoin napin.
 

Hattu on päässyt jo tosi toimiin avantouinteihin. Ja kuulemma tykkää keikkua uimarin päässä. 

tiistai 3. tammikuuta 2017

Karnevaali -torkkupeitto

Löysin koneelta jemmasta kuvat torkkupeitosta, jolla osallistuin syksyiiä kilpailuun. Peitot menivät nuorten turvataloille ja jouluna tulikin iloinen yllätys. Joulukortti tuli nuorten turvatalosta helsingistä, ilmeisesti sinne tuo miun peitto pääty lämmittämään nuorten varpaita.

Karnevaali peitto
Lanka: Novitan 7 veikka


Viime vuoden lankalaihiksenkin sain onnellisesti päätökseen. Miinuta tuli 5,2 kiloa ja lankamäärät tässä taloudessa väheni huomattamasti. Vaikka hivenen pottia pienensi kesäinen kasvivärjäys harrastus.

Nyt on jo tämänkin vuoden ensimmäiset miinus grammat kertyny ja lankalaihislinjalla jatketaan edelleen. Eli ei turhia ostoja. Ensin katotaan löytyykö kotoota sopivaa lankaa ja jos ei ni sitten vasta suunntaan kaupoille.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Neulomuksia pukin konttii

Syksyn mittaan tuli tehtyä useampiakin pehmoisia paketteja. Osa oli pyydettyjä osa yllätys juttuja.

Pinkkimustat lapaset Lykke  -langasta. Mustat valepalmikkosukat Maija -langasta. 

Novitan 7 veikkaa, keltanen värjätty pietaryrtillä ja punertava verihelttaseitikeillä.

Jämälanka sukat Novitan 7 veikkaa, langat värjätty kasveilla. 

Nämä meni jo uuteen kotii ennen joulua. Nyt on hyvä käydä koirulin kanssa lenkillä, kun on uuet lapaset kädessä. Novitan 7 veikkaa. 

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Tampereen Messut

Tällä kertaa olin messuilla vähän erilaisella mielellä kun aikasemmin. Edellisinä vuosina olen ollu aina vaan katselijan roolissa. Nyt pitikin olla tiskin toisella puolella.

Saimme mahdollisuuden Lahden Kansanopiston Huovutuksen mestarikurssilaisten kanssa laittaa messuille pystyyn näyttely ja pienen myyntipisteen. Yhteisten tapaamisten aikan kävimme läpi messujen rakenteita ja esillepanoja. Mitä leitetaan ja miten. Torstaina oli sitten rakennus päivä. Sinne en valitettavasti töiden takia päässyt. Mutta perjantaina aamusta matka kohti Tamperetta alkoi bussissa nukkuen. Iltapäivällä olinkin sitten perillä, hotellille kirjautumaan sisään ja sitten messubussilla kohti messukeskusta.


 Minun Keiju -liivini

 Minun Ruskapeikko -hattu


Näyttely osasto sai paljon kehuja ja katseita. Oli hauska seurata ihmisten ilmeitä ja kommentteja. Kaikki kun oli käsin huovutettu.Ja itse seurannut vierestä monen työn kaarta villalevystä valmiiksi tuotteeksi. 

Myyntipöytään osallistuminen oli vapaaehtoista ja muutamia tuotoksia sinnekkin piti tehdä. 

 Huovutettuja lapasia, niista myöhemmin juttua enemmän
 Huopakukkia
Muutamia huopahattuja. Hatut saivat paljon kiinnotusta, mutta matkustivat takaisin kuitenkin kotiin. 

Perjantaina olin vaan tutustumassa käytäntöihin ja moikkaamassa kurssilaisia. Lauantaina sitten olikin täysi päivä edessä. Aamulla syömään hotellille ihana aamiainen. Ja suunnaksi messubussi. Ohjeistin sen päivän muut meidän pisteellä päivystäjät ja sitten ovet aukesivatkin. Ihmisiä tuli ja meni. Välillä kävin kirtelemässä messuja ja taas meidän pisteelle. Oli mkava kun sai aina välillä käytä kävelemässä kun alkoi selkä ja jalat olemaan jossakin vaiheessa aika poikki. Kyllä arvostus sellaisia ihmisiä kohtaan nousi ketkä leipätyökseen tuollasita työtä tekee. Lauantaina sitten menikin tunti ennenkun pääsin messujen jälken hotellille. Oli kaikki tiet hirmuisen tukossa ja messubussitkin ääsiään myöten täynnä. Ei sitä illalla paljon jaksanut mitään tehdä kun päivän oli ollut messuilla. 

Sunnuntaina oli sitten viimeinen päivä. Aamiaisen kautta messubussilla, paikan päälle ja tietenki kaikki tavarat piti jo retuutella mukana. Jälleen oli vuorossa uusien ohjeistus ja päivä pyörähti käyntiin. Heti aamulla piti käydä äiteelle hakemassa lankoja Novitalta. Onneksi sinne pääsi jo ennen ovien avautumista niin ei tarvinut jäädä ruuhkaan jonottamaan. Sunnuntaina oli vuorossa toisen hallin kiertelyä. Ja tietenkin muotinäytösten seurausta. Messujen päätyttyä olikin vuorossa purku ja tavaroiden pakkaus. Auteltiin purussa ja kuuden jälkee päästiin serkun kanssa ajelemaan kotia kohti. Serkku oli sunnutaina messuilla kiertelemässä ja sitten näppärästi autto purussa ja sai minut seurakseen kotimatkalle. 

Oli kyllä todella rankka viikonloppu. Ja joskus täytyy mennä käymään uudelleen tampereella kun ei oikein kaupunkiin ehtinyt tutustua ollenkaan. Ja kun tuolla onnubussilla noin näppärästi pääsi matkustamaan ni miksi ei joku viikonloppu lähtisi minilomalle kun seuraavan kerran on lomalle tarvetta.

torstai 10. marraskuuta 2016

Orvokki Hipponen esitäytyy

Rouva hippo esittäytyy. Ajatuksissa on ollu jo jonki aikaa tehä hippo kasvivärjätyistä langoista. Antero Hipponen miulla jo onki, joka on kasveilla värjätyistä langoista tehty. Ja pitihän Anterolle rouva tehä. Etin varastoista viime vuosina värjättyjä punertavia lankoja. Siitä se sitte lähti. Virkkailin paloja töissä luppoajalla, sillä välin kun oppillat teki omia juttuja.

 Ja vihdoin koitti aika kun Orvokki viimein taapersi kylällä.

 Matka oli pitkä ja maisemia katsellessa matka taittui mukavasti.

 Orvokilla on laji uskollisesti mahtavan muhkea peppu

Antero näki Orvokin ensi kertaa koti metsässään.

Ensin vähän tutkittiin ja mietittiin

Lopuksi saanko esitellä Antero ja Orvokki Hipponen

Orvokki 
 Happypotamus (maksullinen ohje)
Lanka: 100% villalankaa, eri kasveilla värjätty

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Pikkasia poppanoita

Kesällä kaivelin taas esiin miun pienet pöytä kangaspuu. Olin jo joskus aikasemmin alottanu tekemää pientä poppana liinaa ja nyt päätin sen sitte tehä loppuun. Kudetta ei ollu hirmusen paljoa, joten tiesin että liinastakaa ei mahottoman pitkä tulis.Värimaailma oli sini musta ja minkäälaista kudonta suunnitelmaa ei ollu.


Loppujen lopuksi siitähän tuli jist sopivan mittanen liina mun kukkapäydälle. Aku Ankattu lakka pinta vähä kärsii aina kun ruukkuja käänteli. Ja joka ruukun alle kun ei viittiny omaa liinaa laittaa tuo poppana tuli kun tilauksesta oikiaan paikkaan.


Halusin tehä olkkarin pöydälle kapeen poppanan. Vaikka loimea menikin vähän hukkaan. Sen tein samoilla väreillä kun leveämmänkin, mutta vaan vähän eritavalla. En tahtonu tehä raidallista vaan koko matkan kirjavaa. Tuota vähä mittailin että siitä tuli sopivan mittanen. Nyt liina on usein takareunassa ja kannettava etureunassa, jolloin liinaki näkyy kokonaan.


Mulla on tuossa ikkunan takana metsikköä ja yksi keväinen oravanpoikanen. Sen touhuja on ollu mukava seurailla ka voi sitä ihmetystä kun se tuollasen luun palan kanto oksalle ja sitä siellä järsi. Meinas välillä luu sekä orava lentää alas, mistä lie tuonki evään on ettiny.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Villan lumoissa -näyttely Lahdessa

Alkukuusta ajelin Lahteen näyttelyn avajasiin. Ja kyseessähän on siis huovutuksen mestarikussilaisten loppu näyttely Lahden pääkirjastolla. Siellä on esillä jokaiselta tekijältä jotakin. Ja jokaiselta viikonlopulta erilaisia töitä. Materiaaleina on käytetty niin suomenlampaan karstavillaa kun merinoa sekä neulahuopalevyjä.Vaikka näyttelytila on pieni sai kokoaja ryhmä tehtyä aivan mahtavaa jälkeä. Ja työt ovat hienosti esillä. Näyttely on avoinna 29.9 asti, joten jos poikkeat Lahdessa käyppä kurkkaamassa.







"Viherrys" -minun verhoni siellä roikkumassa